sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Pintavalintoja - Päävessa

Voisikohan tätä vaihetta alkaa jo kutsua loppusuoraksi, kun talossa on pintojen laitto pitkällä ja ensi viikolla tulee kiintokalusteet. Nyt alkaa pintavalitoja postaus-sarja, jossa kerron hieman tarkemmin mitä valintoja olemme tehneet kuhunkin huoneeseen. Aloitetaan talon "päävessasta".

Vessaa suunnitellessa halusimme tuoda sinne hieman "itämaista" tunnelmaa. Mietittiin pitkään, kuinka se saadaan aikaiseksi ilman, että budjetti paukkuu liikaa ja se on vielä hyvällä maulla toteutettu. Päädyimme ratkaisuun, jossa vessan pari seinää maalataan Tikkurilan Tunto Hieno-struktuurimaalilla. Pohjan sävyksi valittiin graniitti (K499) ja päälle lastattiin Dolomiitti (J487) sävyä.


WC:n takaseinässä on mattavalkoista Arabesque-laattaa (Ara 1670 Talco) ja allaskalusteen taakse mattavalkoista 30x60 kokoista laattaa (TH White Matt). Lattiaan tulee 10x10  kokoista vaalean harmaata kaakelia (PPA MINOS ASH, NM10149), joka on samaa sävyä, kuin talon ison tilan lattia. Kaikki laatat päädyttiin hankkimaan laattapisteeltä.


Vessan allaskaluste tulee Puustellilta. Sen kaveriksi asennettaan vaalea marmoritaso, johon tulee altakiinnitetty Bathco (Torino 0051) -allas. Hanaksi tulee Tapwell (evo 078K) ja pöntöksi IDO sevenDimage, Geberitin elementillä ja painonapilla. Seinälle vielä iso peili ja jostain kivat kupariset pyyhekoukut ja wc-paperirulla teline. Hyvä tästä tulee varmasti!

torstai 10. elokuuta 2017

Tiivis talo on huolella rakennettu ja pitkäikäinen

Itselle kun tehdään, niin tehdään se huolella. Niin tätä koko projektia on lähestytty, eikä valintoja ole tehty sillä perusteella että mistä saa parhaan tuoton parin vuoden päästä myydessä. Silti omaan asuntoon liittyy aina sijoitusaspekti, ja kaikki valinnat tulee olla jotenkin järkiperustein selitettävissä, eikä lähtökohtaisesti pidä olla pääomaa tuhoavia. Kuten aiemmissa suunnittelua kuvaavissa postauksissa on todettu, unohdettiin kivitalo melko alkuvaiheessa budjettisyistä. Hirsitalo olisi ollut kiinnostava ainakin omasta mielestäni, ja nyt kun katsoo muita rakennettavia taloja niin tuntuu että on meneillään joku muotivillitys ja niitä nousee kaupunkialueille kovaa vauhtia. Kyllähän perustelut niiden sisäilman laadusta ovat uskottavia, ja energianhinnaltaan edulliseen maalämpöön yhdistettynä olisi varmasti toimiva vaihtoehto.
http://www.jetta-talo.fi/rakenna-koti/edistyksellinen-rakenne/
Meidän valinta oli myös puutalo, mutta lähestymiseltään täysin erilainen. Paksu, hyvin lämpöä eristävä ja tiivis runko (myyjän mukaan jopa matalaenergiarakenne, niiden raja-arvot on kyllä hiukan tulkinnallisia) sekä tehokas mutta energiafiksu ilmanvaihto. Näistä on meidän talo tehty, ja sille saatiinkin lomien aikaan vahvistus kun osana kauppaa sovittu talon tiiveysmittaus käytiin tekemässä alan asiantuntijayrityksen toimesta, josta lisää alempana. Puhtaasti investointinäkökulmasta olisin varmaan meidän valitsemalla seinärakenteella valinnut lämmönlähteeksi sähkön ja vielä edullisemmin suoraan kaapeleilla lattiaan. Mutta kun maalämmöstä on tullut yhä suositumpi, on siinä uhkana että ei saa esimerkiksi 10 vuoden päästä tämänkään kokoista omakotitaloa kiviaikaisella suoralla sähköllä myytyä. Ja olihan tuossa paikka nyt tehdä hyvä ympäristötekokin :)


Vertia kävi tosiaan tekemässä tiiveysmittauksen heinäkuun lopulla, ja tuloksena oli ilmanvuotoluku q 0,5 eli niin monta kuutiota ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön läpi tunnissa, kun paine-ero on keinotekoisesti hurjat 50 pascalia, eli kymmenen kertaa yli normaalin tilanteen. Tämä oli hyvä tarkistus tehdä nyt kun Jetta-talon osuus rakennushommista on takana mutta toki iso kiitos kuuluu myös LVIS-töiden tekijälle Spigotille. Jetalla on hyvä maine tiiviiden talojen rakentajana, ja alustavaa energiatodistusta varten laskettiin ilmanvuotoluvuksi heidän ilmoituksensa pohjalta 0,8. Tuosta saatiin siis hyvin nipistettyä kymmenyksiä oikeaan suuntaan ja nähdä saa päästäänkö lopullisessa luokituksessa pykälä ylöspäin nykyiseen B-luokkaan joka on jo tosi hyvä saavutus, ja iso myyntivalttikin jatkossa.


sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Vaatehuone

Tietynlaista ylellisyyttä elämään tuo mielestäni isot ja avarat vaatesäilytystilat. Nykyisestä kodistamme makuuhuoneemme yhteydestä löytyy pukeutumistila isoine vaatekaappineen. Tulevaan taloon taas rakentuu makuuhuoneen yhteyteen vaatehuone, josta on käynti läpi myös kodinhoitohuoneeseen.


Vaatehuoneen kaapistot tulevat mitä todennäköisimmin Ikeasta. Olen yrittänyt nyt pari kertaa piirtää Ikean suunnitteluohjelmalla vaatekaappia, mutta jostain syystä se ei ole ollut täysin yhteistyöhaluinen kanssani. Vaan eipä mitään. Näköjään siinäkin harjoitus tekee mestarin ja tänään sain aikaan jotain julkaisukelpoista. Viimeistelyt vielä Paintilla niin avot!

Vielä rakenteilla olevan vaatehuoneen mitat tulevat olemaan noin 2780x2030. Korkeutta on 2600. Vaatehuone jakaantuu niin, että kahden kaapiston välissä kulkee käytävä. Toiselle puolelle tulee kaappia 2,75 metriä, syvyys 58 cm (lukuunottamatta yhtä kaappikokonaisuutta, jonka syvyys tulee olemaan takamenevien putkistojen takia 35cm) ja toiselle 2,25 metriä, syvyys 35 cm,. Vaatehuoneeseen tulee sähköjen ryhmäkeskus, joten se verottaa toiselta seinältä tilaa. Vaatehuoneesta on käynti myös käyttöullakolle, johon saa näppärästi jemmaan matkalaukut ja kausivaatteet kuten talvitakit ja -kengät.

Nyt rungot on laskettu toisella seinällä 3x75cm + 1x50cm ja toisella 3x75cm leveiksi. Tarkastusmittauksen jälkeen voimme vielä vahvistaa mitat, mutta ne tulevat tuskin hirveästi muuttumaan.




Kaappien sisusten suhteen ei olla vielä tekemässä lopullista päätöstä. Ensin mennään Ikeaan katsomaan mitkä ratkaisut tuntuisivat järkeviltä ja paljonko esim. laatikoita voi olla päällekkäin, että ne ovat vielä toimivia. Lisäksi täytyy tsekata kenkäsäilytysasiat kuntoon. niitä kun on meillä molemmilla aika paljon. Näillä sisuksilla hintaa runkoineen kertyi yhteensä 1360€. Hintaa olisi saanut huudatettua hieman alemmaksi, jos umpilaatikoiden sijasta olisi valinnut ritilälaatikot tai pelkät hyllyt. Minusta umpinaisetlaatikot kuitenkin ovat huomattavasti rauhallisemmat ja siistimmät, kun kokonaisuuteen ei tule ovia ollenkaan.

Nyht hyvät vinkit Ikean Pax-kaapistoihin ja niiden sisuksiin ovat enemmän kuin tervetulleita :)

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Talopaketin pystytys

Projektin ehkä jännin vaihe (tai mistä sen tiedän kun ei ole vielä valmista) on varmaankin talopaketin pystytys. Kuten aiemmissa postauksissa on todettu, päädyttiin talon suhteen valmiista tehdasolosuhteissa valmistetuista elementeistä rakennettavaan Jetta-taloon. Kun toimitusajankohtaa piirrettiin tilauspapereihin Jetan konttorilla Vantaalla marraskuussa, tuntui kaikki niin kaukaiselta. Nyt kun viikko 19 on jo ohi, niin parin päivän aikana näkymä tontillamme on pysyvästi muuttunut. Talo näyttää heti jo omalta itseltään.


Vaikka ahtaasta tontistamme, ja etenkin sen kapeasta sisäänajosta johtuen, elementtirekkoja ei saatu ihan suunnitelmien mukaan perille, niin kaikki seinät olivat parissa päivässä pystyssä. Pohjanmaalta reissaavien asentajien vietettyä ansaitut viikonloppuvapaansa saatiin talolle kattokin aluille kun kattotuolit nostettiin paikalleen ja asentajat naputtelivat päätykolmiot muotoonsa. Tässä vaiheessa yritin itsekin olla mahdollisimman paljon tontilla "apuna" ja muuten vaan fiilistelemässä. Näinkin kun talon jokainen seinä nostettiin paikalleen, ja homma oli kyllä varsin sujuvan oloista. Muutenkin asentajat olivat viimeisen päälle ammattimiehiä, ja kun asennustarkastus lopulta vastaavan mestarin valvovan silmän alla pidettiin, niin listalle päätyi poikkeuksellisen vähän asennusvirheitä. Hyvin meni siis.


Ruukin peltikaton asennus Sieviläisen urakoitsijan toimesta oli viimeinen talopaketin perusasennukseen kuuluva suorite, ja se oli niin nopeaa etten työkiireiden takia ehtinyt asennusta livenä edes nähdä. Jälki oli kehuttavaa, ja täytyy sanoa että tuo hiukan harvinaisempi keskiharmaan sävy kyllä hivelee omaa silmää. Naapurikin totesi että kun katselee auringonpaisteessa terassiltaan meidän saunarakennuksen kattoa niin tulee mieleen että merta katselisi mökillään. Vielä kun seinät saa valkoisiksi niin väri korostuu.


Saumattomasti asentajien poistuttua tontilta saapuivat Jetan hankkiman urakoitsijan työmiehet viimeistelemään korotusosia, kulmalistoja sekä tekemään valuvalmisteluja. Lisää styroksiroskaa siis, sitä kyllä tällaisella työmaalla riittää! Kun kerkeisi vaan jätteet sorttiasemalle ajaa. Meillä on onneksi todella lyhyt matka roskien kuljetukseen, mutta oman peräkärryn puuttuessa keikat ovat olleet vähissä. Välillä työmaa on ollut hävettävän sotkuinen. Siinä pitää ottaa itseään niskasta.


torstai 8. kesäkuuta 2017

Kahdenlaisia perustuksia, paaluilla ja ilman

Blogi on ollut viime aikoina melko hiljainen, muutama pävitys vaan facebookin puolella viimeisen kuukauden aikana. Johtuisikohan siitä että meillä on rakentaminen lähtenyt nyt oikeesti käyntiin, ja tekemistä raksalla löytyy myös meille :) sekin vaihe on jo tullut että työmaata ei kutsuta enää tontiksi vaan ihan raksaksi!


Maatöistä kirjoitettiinkin jo lyhyesti, ainakin tarjouspyyntö ja suunnitteluvaiheesta. Ennen talopaketin saapumista meille urakoitiin kuitenkin talolle ja talousrakennukselle perustukset huhti-toukokuun taitteen vaihtelevissa keleissä. Tämä oli ensimmäinen työsuorite joka kuuluu meidän Jetta-talolta ostamaamme talopakettiin, joka huipentuu talon pystytykseen tehtaalla valmistetuista seinäelementeistä, ja päättyy siihen että aliurakoitsija viimeistelee rakennukset sisäpinnoilta levyvalmiiksi lattiavaluineen. Perustusurakan toteuttajana meillä oli Perustava Oy, jolla ainakin etelä-Suomessa on vankka jalansija isoimpana toimijana, ja sen kyllä ymmärtää kun todisti töiden täsmällistä toteutusta ja meidän asennusporukan ammattiylpeää työn jälkeä. Jopa yllättävän siistiä porukkaa olivat nämä kaverit, eivät tippuneet ruuvit ja naulat solkenaan taskuista, ja omat roskat päätyivät asiallisesti pusseihin. Ei mikään itsestäänselvyys kun kuunteli vastaavan tarinoita kilpailijoiden sankareista joilla unohtuu työkalutkin hankeen kun hommat on paketissa ja työmaa vaihtuu...


Jo tonttia valitessa oli melko selvää että pohjatyöt sekä perustukset tulisivat tavalla tai toisella melko kalliiksi, kun täydellisiä tontteja ei hyvillä paikoilla ole enää olemassa. Vanhan talon purkamiselta vältyttiin. Louhinnoilta vältyttiin myös kokonaan. Meidän kirouksena oli sitten savinen pehmeä maaperä, joka tarkoitti runsasta maanajoa tontilta sekä sitä että perustukset olisi tehtävä arvokkaampana ratkaisuna tuulettuvalla alapohjalla, ja ei minkään puukehikon varaan, vaan vakaasti betonisten ontelolaattojen päälle. Koko homma ankkuroidaan vajaan viiden metrin syvyydessä olevaan kallioon teräspaaluilla. Itselle yllätys oli kun aina sanotaan että paalutus maksaa maltaita, niin kyllä ne ontelot sen isoimman loven budjettiin tekivät. Mutta tuo oli selvää jo kun kyselin perustuksista ja paalutuksista erillisinä urakoina tarjouksia ennen kuin päädyttiin Jetan laajempaan kokonaisuuteen. Talousrakennus sijaitsee tontilla kohdassa, jossa kallio oli maaperätutkimuksen mukaan lähempänä maan pintaa, paikoin alle metrin syvyydessä. Siksi tuo päätettiin tehdä päärakennuksesta poiketen maanvaraisilla perustuksilla kaivaen kallioon asti auki, ja täyttämällä sekä tiivistämällä sorapatjaa alle. Säästihän tuossa onteloiden hinnan, mutta taas aikamoinen kuoppa tuli tontille ja maata riitti pois ajettavaksi. Myös perustustapalausunto oli uusittava kun siinä kehoitettiin tekemään rakennukset tuulettuvalla alapohjalla. On se rakentaminen byrokraattista. Ja tienistin paikkaa monelle erityisasiantuntijalle ;) mutta kiitettävällä vasteajalla ja asiallisella meiningillä meitä palveli Uudenmaan Pohjatutkimus.


Lopputuloksena ollaan talon huomaamattomaan selkärankaan - perustuksiin - erittäin tyytyväisiä. Muotit oli tosi siististi tehty ja valu onnistui ilman turhia ilmakuplia pinnassa. Kyllä ammattilaisen työnjäljen näkee ja erottaa. Perustukset menevät helposti sellaisenaan, eivät vaadi pintaansa mitään peitteeksi. Pieni järkytys oli edessä ihan lopuksi kun autokatoksen pitkän seinän muotit oli viimeisiksi töiksi purettu pois. Seinä näytti paljaalla silmällä melko kierolta. Tuota mittailtiin sitten monesta kulmasta vastaavan kanssa ja se täytti kuitenkin täysin laatustandardit. Nyt kun seinä on jo siinä päällä, niin mitään ei pienestä heitosta ole näkyvissä. Vankkojen perustusten päälle on hyvä taloa pystyttää!


sunnuntai 7. toukokuuta 2017

"Miten teidän rakennus etenee?" - "ööööö...."

Viimeiset postaukset täällä ovat olleet Ossin käsialaa. Yksinkertaisesti tämä johtuu siitä, että minulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa tämänhetkiseen rakennusvaiheeseen. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, en edes tiedä mitä tontilla tapahtuu minäkin päivänä ja mikä rooli niillä asioilla on lopputulokseen.

Meillä koko rakennusprojekti on oikeastaan ollut enemmän Ossi-vetoinen. Olen siitä todella kiitollinen, koska minulla olisi mielenkiinto koko hommaan loppunut, jo ennen kuin kilpailutettiin talotoimittajia. Tiedän myös, että voin täysin luottaa siihen, että hommat sujuu ja toisaalta taas jos ei suju, niin voidaan miettiä ratkaisuja yhdessä. Olen aika varma, että Ossi tulee säästämään hommassa pitkän pennin,kun jaksaa kilpailuttaa, vertailla hintoja ja tinkiä. Minä en jaksaisi sitäkään.



Ossi on käynyt tontilla lähes jokapäivä tsekkailemassa töiden etenemistä, tapaamassa urakoitsijoita ja vastaanottamassa tavaraa. Itse taas pyörähdän siellä pari kertaa viikossa moikkaamassa mielettömän ihanaa naapurin rouvaa ja hämmästelemässä miten hemmetin pieneltä se talon pohja näyttää. Jokakerta Ossi vakuuttelee minulle, että kun huonejärjestelyt on tehty ja pinnat alkavat näyttää valmiimmilta, myös tila tuntuu erillaiselta. Toivottavasti niin, koska en tosiaan tiedä miten kaikki kamat saataisiin mahtumaan nyt tavallisen kaksion kokoiselta näyttävään taloon.


Välillä oikein hävettää miten pihalla sitä voikaan olla elämänsä isoimmasta rahallisesta sijoituksesta. Isi soittaa kerran-pari viikkossa ja kysyy miten hommat etenee. Hän on saanut hyvin ohuen, kiertelevän ja kaartelevan vastauksen, kunnes Ossi ottaa mielellään myös nuo puhelut vastaan ja kertoo missä mennään. Ajattelin kyllä kokeilla skarpata tässä asiassa piakkoin, että voin sitten asiantuntevasti esitellä taloa ja sen rakentamisen vaiheita kaikille lukuisille raksavierailijoille, joita meille tulee käymään.

Uskon hartaasti, että kiinnostus lisääntyy sitä mukaan, kun tulee valmista. Välillä tulee selailtua sisustusjuttuja, tapetteja, maalien sävyjä yms. Näidenkin hankintojen suhteen uskaltaisin luottaa Ossin makuun, mutta parempi se on olla mukana varmistelemassa, että priimaa tulee. Ne, kun on sitten ne näkyvät osat talossa.

Ensi viikolla tulee kuulemma talopaketti eli ne ulkoseinät. Seuraavalla viikolla asennetaan jo jotain kattoa (en ihan ymmärtänyt mitä). Antaa Ossin jatkaa näitä postauksia vielä hetken aikaa ennen, kuin meikä alkaa kertoa millaisia kalusteita on haaveissa hankkia.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Maatöiden kilpailutus - urakkaa vai tuntityötä

Maatyöt ja niiden tekijä on yksi projektin keskeisimmistä osa-alueista, mutta sen valinta jäi meillä aivan viime tippaan. Odoteltiin ehkä turhankin pitkään että saataisiin perustussuunnittelusta konkreettisia tuotoksia tarjouspyyntöjen tueksi. Maatöiden teettäminen urakkana vs. yksikkö/tuntihintaisena on kiihkeä keskustelunaihe muissakin rakennusblogeissa ja Facebookin Raksakimppa-ryhmässä, johon muuten älysin liittyä vasta tässä vaiheessa kun suurin osa valinnoista yhteistyökumppaneiden suhteen oli jo tehty. En tiedä onko sattumaa vai ei, mutta melkein kaikki valitsemistamme avainhenkilöistä ja yrityksistä olivat myös raksakimppalaisten gallupeissa parhaat arviot saaneita, ja sehän luo uskoa tulevaan :)


Itse päädyimme teettämään maatyöt yksikköhintaisina, mutta pyysin myös vertailukohdaksi yhden tarjouksen urakkana. Jotain kertoo varovaisesta budjetoinnistamme (itse olisin hieman rohkeamminkin arvioinut, mutta näissä kyllä kannattaa kokenutta vastaavaa kuunnella) että tuo urakkatarjouskin (sisältäen kaikki työt ja tarvikkeet) oli alle budjetoidun. Tarjoukset pyydettiin lopulta Kaivuripalvelu Isomäeltä, Moiskilta, M&R Vaulamolta ja Vihdin PR-Rakennuksesta. Myöhäinen aktivoituminen ja sesonkiaika rajasi pois Maarakennus Elgin, jolta tarjous olisi ehdottomasti myös pyydetty, mutta heillä kalenteri oli jo täynnä. Muutenkin näiden isompien hommien tarjouspyynnöissä olen hyväksi toimintatavaksi havainnut että ottaa ensin sen ajan että soittaa firmaan, ja tiedustelee kiinnostusta, ja vasta sitten lähettää sähköpostia. Ei jää niin helposti asiat ilmaan ja epäselviksi. Tästäkin huolimatta varmaan kiireiden vuoksi Vaulamolta ei ikinä tarjousta saatu, ei urakkana eikä tuntihinnalla. Lopullinen valinta oli melko helppo, kun päätös siitä että riskivaroja ei urakoitsijalle makseta kokonaisurakan muodossa, vaan mennään yksikköhinnoittelulla, oli tehty. Varsinaisissa yksikköhinnoissa erot tarjoajien välillä olivat häviävän pieniä.


Isomäki saatiin tähän kiinnitettyä vaikka ilmeisesti tiukkaa teki aikataulun sovituksessa. Ei varmasti haitannut että on hyviä tuttuja meidän vastaavan, joka muuten toimii meillä myös ulkopuolisten töiden kvv-vastaavana, kanssa. Kukas nyt ei hommia haluisi hyvien ja asiallisten tuttujen kanssa tehdä. Maanrakennusvaiheessa pitää tehdä monenlaista tarvikehankintaa, ja hyviä vinkkejä sain alaa hyvin tuntevalta tuttavaltani jolla itsellä sama vaihe projektissa takana viime kesänä. Hänellä sama urakoitsija, mutta kilpailutti ko. tarvikkeet useammalla toimijalla, ja liputti Meltexin puolesta. Mutta itse kun en tilauskokonaisuutta edes hahmota, niin Jarin ehdotuksesta avattiin tili Klaukkalan K-Rautaan, ja hän haki aina tarpeen mukaan tavaraa ennalta sovitun alennushinnaston mukaisesti tontille, jossa ei ylimääräistä tilaa varastoinnille tosiaan ole. Meille erittäin toimiva ratkaisu, ja hintoja jälkikäteen verratessa ei myöskään kallista vaivattomuutta tuo ollut.


Vaikka kokemusta ei onneksi huonosta maaurakoitsijasta vertailukohdaksi ole, niin täytyy kyllä hehkuttaa Jarin meininkiä joka suhteessa. Työt alkavat viimeistään seiskalta, jolloin on jo sovitusti putket, kaivot ym. muut tarvikkeet rautakaupasta haettu, turhilla (tuumaus)tauoilla ei aikaa projektia tarkkaan seuraavan naapurin rouvan mukaan vietetä, kaikki logistiikka on viimeisen päälle mietitty maanajoineen, ja kun aikaa autojen välillä on kaivurin hytissä istua niin sekin käytetään meidän suunnitelmien läpi käymiseen, joista kokeneena kettuna hän löysikin pari korjattavaa asiaa. Vahva suositus Isomäelle siis. Kun tätä kirjoitan niin isoin työ onkin jo tehty ja maanrakentaja palaa tontille vain tekemään täytöt sekä patolevyjen asennukset joista myös sovittiin, kun ei tuo rakennushomma omaa ydinosaamista ole... Toisessa postauksessa sitten lisää itse maatöistä ja niiden etenemisestä.